Tukea kulttuurin tekijöille ja kokijoille
Parhaimmillaan kulttuuri tarjoaa uusia elämyksiä ja näkökulmia niin tekijälleen kuin kokijalleen. Tutkitusti taide myös lisää ihmisten hyvinvointia ja jaksamista. Näin kuntavaalien alla on hyvä tarkastella Oulun kulttuuripolitiikan tilaa, varsinkin kun Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakemista on pidetty esillä.
Kulttuuri ei saa jäädä vain harvojen ja valittujen harrastukseksi. Tästä näkökulmasta tärkeää on kulttuuripalveluiden tavoitettavuus. Suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia asioita on kirjasto, joka mahdollistaa maksuttoman omaehtoisen opiskelun ja tuo taidetta lähelle ihmistä. Oulussa on tärkeää säilyttää lähikirjastot ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa niiden aukioloa.
Kulttuuripalvelut saataisiin yhä useamman kaupunkilaisen tavoitettavaksi, jos työttömille alettaisiin tarjota kulttuuriseteleitä, joita voisi käyttää esimerkiksi teatterissa käymiseen, samaan tapaan kuin tällä hetkellä heille tarjotaan liikuntapasseja. Mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen vähentäisi syrjäytymisriskiä ja voisi auttaa kulttuuripalveluiden ajoittaiseen vajaakäyttöön.
Kulttuuritoimijat tarvivat Oulussa lisää tiloja. Erityisesti atelje- ja toimistotilat ovat kiven alla. Kaupunki voisikin etsiä tyhjillään olevia tilojaan ja antaa niitä maksutta kulttuuritoimijoiden käyttöön. Erityisen ajankohtaiseksi tämä tulee, kun Tukikohdan purku-uhka realisoituu. Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa toimijoille saataisiin taattua pitkäikäisemmät tilat. Tällä tavalla toiminta saataisiin vakiinnutettua, jatkuvuus turvattua ja uusia ihmisiä paikalliskulttuurin piiriin.
Uskon vakaasti, että näillä toimilla Oulun kulttuurielämä saataisiin kukoistukseen, jota kelpaisi kulttuuripääkaupunkina esitellä koko Euroopalle.
Menkää ja ottakaa tyhjät tilat haltuun! Mikä teitä vaivaa?
Ilmoita asiaton viesti
”Kulttuuripalvelut saataisiin yhä useamman kaupunkilaisen tavoitettavaksi, jos työttömille alettaisiin tarjota kulttuuriseteleitä, joita voisi käyttää esimerkiksi teatterissa käymiseen, samaan tapaan kuin tällä hetkellä heille tarjotaan liikuntapasseja. Mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen vähentäisi syrjäytymisriskiä ja voisi auttaa kulttuuripalveluiden ajoittaiseen vajaakäyttöön.”
Mielestäni kyseessä on hyvin törkeä ehdotus niin valtiovallan kuin mahdollisten kulttuuriseteleiden käyttäjien kannalta ajateltuna. Huonoimmassa asemassa olevat ihmiset jonottavat nyt jo ruokaa jonoissa ja pitäisikö heitä nöyryyttää vielä enemmän laittamalla heidät ensin jonottamaan kulttuuriseteleitä ja sitten jonottamaan vapaalipulla kulttuuritarjontaa? Tämähän antaisi myös valtiovallalle mahdollisuuden antaa setelit sen suosimalle taiteelle ja kulttuurille. Eli taidetta olisi mahdollista ohjailla valtiovallan kautta. Toki tällä saataisiin myös kulttuuri entistä enemmän virallisen totuuden taakse ja sillä pystyttäisiin estämään poliittisesti väärien totuuksien julki tuleminen kulttuuri- ja taidetarjonnan kautta. Taide ikäänkuin kahlittaisiin entistä enemmän ja uudet taiteen virkamiehet päättäisivät vähäosaisten taide- ja kulttuuritarjonnan.
Oikeat tavat tukea kulttuuria, olisivat ihan toisenlaiset ja valtion tulisikin lopettaa kaikki nykyisenkaltainen taiteen ja kulttuurin tukeminen. Ihmisillä tulisi olla oikeus myös itse päättää omista taiteen ja kulttuurin riennoistaan. Maamme on saanut EU:n sosiaalisten oikeuksien komitealta useita kehoituksia nostaa sosiaaliturvan tasoa ja olemme joutuneet tarkkailulistalle. Eli oikea tapa olisi nostaa perusturvaa ja ihmetyttää se että EU:n mallioppilas ei siinä tapauksessa noudatakaan EU:n antamia ohjeita, kun kyseessä ovat omat kansalaiset.
Pahimmat ongelmat taidealalla ovat ammatillisten oikeuksien puute. Ammatillinen järjestäytyminen on ihmis- ja perusoikeus, joka mainitaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, maamme solmimissa ihmisoikeussopimuksissa, euroopan unionin perusoikeuskirjassa, maamme perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Tästä huolimatta maamme taiteilijajärjestöt eivät noudata näitä sopimuksia, eikä valtiovalta näiltä järjestöiltä sitä edellytäkään, koska valtio haluaa pitää taiteen- ja kulttuurin kentän virallisen totuuden edustajille ja estää väärinajattelevien taiteilijoiden ammatillisen järjestäytymisen. Lähes kaikki taiteeseen ja kulttuuriin nykyisin laitettavat julkiset tuet menevät suoraan ihmisoikeusrikollisuuden ja ihmisoikeusrikollisten tukemiseen. Ja juuri taiteen pitäisi olla sitä kaikista vapaampaa toimintaa.
Joten ei enää lisää viranomaisia ohjaamaan taidetta ja kulttuuria, vaan ammatilliset ihmisoikeudet taiteilijoille, taide vapaaksi ja nautittavaksi kaikille omilla rahoillaan eikä valtion ohjaamana kulttuuriseteleiden muodossa.
Ilmoita asiaton viesti